Viime viikkojen byrokratiat

Helou! 

Aattelin selitellä vähän siitä kuuluisasta Saksan byrokratiasta, jonka uhriks kaikki ne, jotka tänne muuttaa, joutuu. Ihan siltä varalta siis, jos joku miettii Saksaan vaihtoonlähtöä tai Saksassa opiskelua. Mä sain siis kesällä kirjeen Würzburgin yliopistolta, et mut on hyväksytty sinne vaihto-opiskelijaks ja samassa kirjeessä oli pieni infopaketti ja selkeesti listattuna askel askeleelta, mitä pitää tehdä sitten ku tulee Saksaan. Tosin silti musta tuntu et hoidettavaa on ihan hirveesti ja etten tuu ikinä selviämään siitä. 

Ensimmäisenä listassa oli kirjautuminen kaupungin asukkaaksi. Se ei tietenkään sujunu ongelmitta: Halusin tehdä sen heti ekana arkipäivänä mun tulon jälkeen, mut se oli tietenki maanantai ja sillonhan Meldebehörde (missä siis piti ilmottautua) meni kiinni yhdeltä enkä ehtiny sinne. No, seuraavana päivänä yritin uudestaan ja onnistuin tulemaan just sopivasti lounastauolla. En lannistunut vaan menin iteki syömään ja tulin myöhemmin uudestaan. Tällä kertaa toimisto oli auki, siellä tosin oli pari muutakin ja odotusaika 45 minuuttia.. Muistelinki kuulleeni, että ku menee ilmottautumaan ni kannattaa ottaa esim. kirja mukaan ettei käy aika pitkäks... No, täyttelin odotteluaikana ilmottautumislomaketta ja sieltä se munki vuoro sit ajan kanssa tuli. Annoin lomakkeen tiskille, virkailija katto mun passin ja kysy osotteen ja sit sain osotekirjan ja lahjakorttivihkosen. 

Seuraavana menin pankkiin avaamaan pankkitiliä. Se on Saksassa ihan hyvä olla, varsinki jos asuu Studentenwerkin asuntolassa, koska sillon vuokra otetaan suoravelotuksena tililtä. Pankkitilin avaaminenKAAN ei sujunu ihan ongelmitta, aattelin nimittäin et se on kymmenen minuutin homma ja sit pääsen hoitamaan muut asiat mut ei. Siihen piti varata erikseen aika, jotta voidaan rauhassa keskustella ja sopia asiat. Sain siis ajan kahden päivän päähän torstaille. Torstaina menin ajoissa pankkiin ja pääsin heti tiskille. Siinä virkailija sano mulle et hoidetaan tää nyt tässä nopeesti ku tuol ei oo noit koppei vapaana, ei tähän mee ku kymmenen minuuttia. (Semisti ihmetytti et miks hitossa siihen pitää varata aika jos kerran sen voi hoitaa täs sivussa ku ei siihen mee kauaa??!!). Se virkailija halus nähdä mun passin, kysy osotteen ja anto papereita allekirjotettavaks. 

Pankin jälkeen menin sairausvakuutuksen pisteeseen näyttämään eurooppalaista sairausvakuutuskorttiani. Virkailija katto sen ja kirjotti lapun että mä oon riittävästi vakuutettu Suomessa ja ettei mun tarvi hankkia saksalaista vakuutusta. Lisäks maksoin lukukausimaksun, 101,40. 

Sit oliki viimisen askeleen aika, eli kirjottauminen yliopistoon. Se tapahtu International Officessa (samankaltanen on luultavasti joka yliopistossa..) ja se oli aika yksinkertasta. Ja koska tää on mun kertomus, menin sinne toimistoon just pahimpaan ruuhka-aikaan, ku siellä oli ihan pari muutakin.. Kirjottautuminen onnistu tosiaan ihan hyvin, ja tuutorit teki kaikki olennaiset jutut meiän puolesta jos me ei osattu. Siellä toimistolla ne halus sit myös kuitin lukukausimaksusta , sairausvakuutuksen todistuksen ja passikuvan. Lisäks ne otti kopion passista. 

Parin päivän päästä kirjottautumisesta sain sähköpostia, jossa oli linkit ja ohjeet oman sähköpostin ja käyttäjätunnusten luomiseks. Seki oli onneks ihan helppoa. Sit viikon päästä kirjautumisesta sain hakea opiskelijakorttini International Officesta. 

Opiskelijakortti pitää sit tietenki myös rekisteröidä ja aktivoida, mut siihen saa hyvät ohjeet yliopistolta. Rekisteröinti tapahtu netissä, siinä piti antaa kortin numero ja sit se oliki valmis. Yliopiston kirjastossa kävin aktivoimassa kortin automaatissa ja sit latasin siihen vähän rahaa. Täällä voi siis maksaa esim Mensassa (eli ruokalassa) ja kahviautomaateissa sillä opiskelijakortilla. 

Nyt mun pitää vielä tulostaa yliopiston kirjautumistodistus ja viedä se tänne ylioppilaskunnalle et mä voin todistaa et oon opiskelelen täällä. 

Semmosia juttuja.. Kuulostaa monimutkaselta ja paljolta, mut ku menee askel askeleelta ni kyl se siitä.. Mua jännitti kaikista eniten se, et ymmärtääks ne ihmiset ees et mitä haluan jos en osaa ilmasta itteäni ihan selkeesti, mut seki pelko ilmeni turhaks.. :) 

Kuulumisia viime viikoilta

 Hellurei! 

Viime viikolla on tapahtunut... kaikkea ihan normaalia. Ja vähän epänormaalia. 

Ensinnäkin viime viikon sunnuntaina oli koko vuoden tärkein päivä: Markttag eli markkinapäivät. Oli musiikkia, tanssia, zumbaesityksiä ja puheita. Sit oli tietenki myyntikojuja ja kahvi- ja kakkumyyntiä melkein joka paikassa. Kahvia ja kakkua myytiin  myös palokunnan puolesta, ja mä olin siellä auttamassa. 

Kakkuvalikoima osa 1. 

 

 

Kakut saatiin kaikki lahjotuksina erinäisiltä ihmisiltä, ja tietenki T:nki oli pakko leipurina yks pikkukakku leipasta. Se näytti ihan sikahyvältä, mä en kylläkään päässy maistamaan sitä ku se myi ostettiin ehkä sekunneissa :D 

Kakkuvalikoima osa 2.

Ei toikaan mitään maailman helpointa hommaa oo, esimerkiks jos joutuu pakkaamaan 6 palaa kakkua asiakkaalle mukaan.. Mä tosin opin siihen aika hyvän tekniikan, ja yks asiakas sano et mä teen sen melkein täydellisesti :) Aika hyvin alottelijalle :) 

Tän näkösenä mä tarjoilin kakkua. Ihana peiliselfie, eikö?
Ja ton paidan sain  palokunnalta, seki on ihan sikahieno :D 

Maanantaina T:n isä lähti kuntoutukseen noin 400 kilometrin päähän Bad Wiesseehen, ja me ajettiin se sinne T:n ja sen äidin kanssa. Se oli ihan niinku ois ollu eri maassa, siel oli kaikki jo ihan itävaltalaisen näköstä, ihanat kukat joka talon ikkunalaudalla.. Ja liikennesäännöistä niillä ei tainnu olla hajuakaan, ne ajeli siellä ihan miten sattuu. 

 

Bad Wiessee, niinku nimi sanookin, on siis järven rannalla. T:n äiti oli jo etukäteen ihan innoissaan, ku pääsee taas näkemään sen ihanan järven ja mä aattelin et voi luoja, Suomessa on yli tuhat järvee et mikäköhän täs järvessä nyt on niin kummallista.. Mut olihan se kuitenki aika hieno, ku noi vuoretki näkyy tuolta tollee.. 

Siellä käytiin yhessä tosi kivassa ravintolassa syömässä ja sit kahvilassa, josta toi yllä oleva kuva on otettu. Mä söin kuhafilettä, risottoa ja kasviksia. Kuha ei ollu niin hyvää ku iskän tekemä (no ei tietenkään), mut risoton ja kasvisten kanssa sitä pysty syömään. Kahvilassa juotiin tietenki kahvia ja syötiin kakkua. 

Tiistaina ja muutenki loppuviikosta kävin kiltisti kurssilla (koska maanantainahan olis ehkä ollu kurssia...) ja torstaina tosiaan käytiin Ikeassa ostamassa juttuja sinne mun asuntoon. Perjantaina illalla oltiin yksillä synttäreillä ja lauantaina päivällä mun aupparikaveri tuli meille kahville. 

Sunnuntaina käytiin lähikylän eläinpuistossa mut siitä kerron lisää myöhemmin, nyt pitäis taas lähteä pikkuhiljaa nukkumaan. T:n siskonpojalla alkaa huomenna koulu ja tietenki koko perhe vie sen kouluun ja mäki pääsen toivottamaan hyvää ekaa koulupäivää. Tää on muuten mun eka kerta ku toivotan jolleki ekaluokkalaiselle hyvää koulupäivää. Cool. Kauheeta miten ne lapset kasvaa, onneks en kuitenkaan tunne itteeni vielä ihan hirveen vanhaks, mut kyl seki tunne ehkä vielä tulee.. 

Die Studentenbude, pt. 1

Hellurei! 

Viime maanantaina sain tosiaan avaimet kämppääni, joka on tossa aika keskustassa, eikä oo yliopistollekaan pitkä matka. Oli ihan siisti, en löytäny ällöjä yllätyksiä.. Ja talonmies oli heti ovella "vastassa" (eli tupakalla) ku tulin, sain siis suoraan avaimet ilman odotteluja. Se näytti mulle myös pyörävaraston, kuntosalin, pyykkituvan ja kerto missä kaikki yhteiset tilat on, mut en mä sinne varmaan enää osais ku kaikki info tuli samalla kertaa ja sillee, mut kyl ne sieltä sit seikkailemalla löytyy.. Mun huone on kaheksannessa kerroksessa, ja näkymäki on ihan jees. Ei oo linnanäkymä, mut se on sillee vähä ylempänä et näkee sinne linnalle päin.. Ihan kiva siis. Eipä oo ainakaan likanen sisäpiha niinku tai toisen talon seinä.. 

Tämmönen maisema. 

Sen huomasin, et pyykinpesusta pitää tuolla asuntolalla maksaa. Pyykinpesukone ja kuivausrumpu maksaa kummatki 1,50, joten arvatkaa vaan pesenkö siellä pyykkiä, en tasan (aion siis pestä pyykit T:n luona, en lopettaa pyykinpesua kokonaan :D). Asuntolalla näin myös jo yhen asukkaan, joka sattu olemaan vielä asuntolatuutori. Se luuli mua saksalaiseks eikä meinannu uskoo että tuun Suomesta ku osaan puhua niin hyvin saksaa. :D Ei ihan turhaa porukkaa ne suomalaiset, oder?

Mun kerroksessa asuu ihan sikamonta ihmistä, mut mä jaan mun keittiön kahden muun kanssa. Niitä en oo vielä nähny (no ylläri ku oon käyny siellä ehkä kolme kertaa..) mut sit ku muutan ni täytyy koittaa löytää ne jostain ja sopia et mitä juttuja kaikki saa käyttää ja mitkä on omia... Aattelin joka tapauksessa ostaa omat astiat ja semmoset, mut jos esimerkiks paistinpannua saa käyttää kaikki, en tosiaan osta omaa vaan täks vuodeks.. Lisäks siellä oli vaan yks jääkaappi, Helsingissähän mulla oli oma jääkaappi omassa huoneessa. Se saattaa alkaa ärsyttää jossain vaiheessa, mut ei voi mitään.. 

Tältä siellä näyttää suihku. 

Vähän siellä täytyy sisustaa, ja käytiinki tänään Ikeassa (vihdoin) ja ostettiin mulle astioita ja lakanat ja semmoset, ja sit aattelin et vois ostaa tohon sängylle semmosia leveitä koristetyynyjä niinku "selkänojaks" ja jonku kivan päiväpeitteen. Kotona ku jouduin tekemään petejä aattelin etten tasan osta sit Saksassa mitään päiväpeittoja, nehän on ihan turhia, mut kyl tohon nyt joku päiväpeitto pitää saada :D 

Verhot ajattelin kans hankkia uudet, mut en nyt ehkä ihan vielä. Mä jätän nyt noi ikkunaan ja kattelen ajan kanssa semmosia kivoja, ja siihen asti aion pärjätä noilla. Siellä on siis semmoset pienet vihreet verhot ikkunassa, vaikka niitä ei näy tossa kuvassa :D Mattoaki aattelin, et semmonen vois olla kiva, mut ne on aika kalliita... 

Mutta, tältä mun Studentenbude nyt näyttää, huomenna tai ens viikolla mä pääsen sit muuttamaan sinne ja T:n ei oo pakko herätä seittemältä lomallansa.. :) Tosiaan sisustaa siellä vielä täytyy ja aion, koska nyt siellä kyl näyttää vankilalta ja toisaalta ku ei oo mitään omia kamoja siellä ni se tuntuu ihan oudolta.. Mut kyl se siitä kun nyt saadaan noi mun kamat sinne roudattua.. Nyt pikkuhiljaa nukkumaan, huomenna vielä kerran kurssia ja sit on viikonloppu, jeeee! :) 

Eine kleine Vorstellung

Heipodei! 

Mun blogi on linkitetty tän vaihdon ajaks Helsingin yliopiston sivuille, joten tuun kertomaan tän seuraavan vuoden aikana normien kuulumisten lisäksi kursseista, kokeista ja opiskelusta yleensä, ja muutenki opiskelijaelämästä täällä Saksassa. Siks aattelin kirjottaa pienen esittelyn mahdollisille uusille (ja miksei vanhoilleki) lukijoille. 

Tosiaan. Ruudun takana kirjottelee alunperin satakuntalaisesta pikkukaupungista lähtösin oleva tyttö nainen, joka opiskelee Helsingissä saksaa. Pari vuotta sitten, lukion jälkeen, tulin Saksaan au pairiksi kun en päässyt mihinkään opiskelemaan. Päädyin Etelä-Saksaan, pieneen kylään suomalais-saksalaiseen perheeseen. Sen perheen äiti oli siis suomalainen ja olin perheessä tietysti lastenkaitsemisen lisäksi sen takia, että lapset oppis suomea. Lapset oli sillon 3- ja 1- vuotiaita, ja lähinnä hoidin sitä nuorempaa.

Tän näkönen au pair niillä lapsiparoilla oli. 

Auppariaikana (melkein heti mun tulon jälkeen) tapasin myös yhden miehen. Tarkemmin sanottuna sen ihanimman kaikista maailman miehistä. Sen nimi on T ja se esiintyy mun jutuissa aika useesti, varsinki nyt ku ollaan taas samassa maassa.. 


Siinä perheessä viihdyin kymmenen kuukautta, ja sit oli aika miettiä tulevaisuutta, et mitä sitä oikeen haluais tehdä. Hetken pohtimisen jälkeen keksin haluavani lukea saksaa Helsingin yliopistossa, joten hain sinne. Joulun jälkeen aloin miettiä vaihtoonlähtöä, ja kohde oli jo suht selvä: Würzburgiin sitä piti lähteä, kun kerran mahdollisuus oli! 

Würzburgissa mä tykkään ehkä eniten linnasta ja käppelestä, ne on vaan niin kauniita ettei niistä saa tarpeekseen.. Tuolta mun asuntolasta olis voinu saada huoneen mistä näkyy toi linna, mut mä en saanu ku niitä ei ollu vapaana (ihme...). Muutenki koko kaupunki on todella upee ja hieno, ja on oikeestaan ihan sama mihin suuntaan lähtee keskustasta, ni jossain kohtaa tulee kyllä joku kirkko vastaan, ja yleensä ne kirkot on suht hienoja. Mulle jäi auppariajan jälkeen tunne, et en oo saanu tarpeekseni tästä kaupungista, ja sen takia halusin tänne vaihtoonkin. Toki T:lläki oli osuutensa asiaan, se ku asuu 20 km päässä Würzburgista, mut se ei ollu ainoo syy. 

Taustalla the Linna. Ja Main.

Siitä mä oon myös tosi ilonen, että Würzburg on joen varrella. Suomessaki mun kotikaupungin läpi virtaa joki, ja vaikka en oo sitä ennen niin huomannu, ni kyllä mä kaipaan vettä lähelläni.. On ihanan rauhottavaa kävellä pitkän päivän jälkeen joenvartta pitkin ja katella linnaa ja ihmisiä... Lisäks kesällä on pakko aina käydä hakemassa  jätskit Fontanasta (siel on mun empiiristen tutkimusten mukaan kaupungin paras jätski) ja mennä sillalle kattelee linnaa ja jokea. Ihan niinku tos kuvassaki, paitsi et ollaan joen varrella eikä sillalla :) 

  Heipparallaa! 

Sitä ollaan taas Saksassa. Olin siis Suomessa hoitelemassa vaihtoon liittyviä asioita ja kattelemassa perhettä.. Oli jotenki haikee olo lähteä, mut lauantaina ku olin ollu pari tuntia T:n luona, tuntu siltä etten olis edes ollu poissa.. Lentokentällä matkalaukkujen tulemisessa kesti melkein tunti, siellä oli joku tekninen ongelma. Oli suht turhauttavaa ku tiesin että T odottaa isänsä ja siskonpoikansa kanssa toisella puolella eikä laukkua voinu jättää yksin ajelehtimaan (siellä ku oli taas vaihteeks koko elämä mukana :D) Joku mun lennolta teki jo laukun katoamisilmotuksen ja lähti menemään, ja ihan hetki sen jälkeen ne laukut tuli.. :D Mun laukku tuli onneks ensimmäisten joukossa ja sit pääsin kiitämään T:n luo. Siinäki välillä sinne toiselle puolelle mulla kävi tuuri, kun tullimies päätti tehdä tarkastuksen mun edessä menneelle eikä mulle, siinä ois varmaan palanu hermot jos ois vielä alettu penkoo mun laukkua ku yhet on oottanu jo melkein tunnin toisella puolella :D

Kotona juotiin kahvit ja höpöteltiin T:n perheen kanssa ja illalla käytiin yksissä palokuntajuhlissa. Ne oli kuitenki suht tylsät, eikä ruokakaan maistunu kummoselta, joten päätettiin mennä mäkkäriin syömään. Sunnuntaina nukuttiin "pitkään" eli yheksään, ja syötiin aamupalaks baijerilaista perinneruokaa, Weißwurstia ja bretzeliä. Weißwurst siis pitää keittää ja kuoria ennen syömistä. Ja kuumana se tuoksuu ihan siskonmakkaralta. Se maistuu ihan hyvältä, saksalaiset syö sitä tosiaan bretzelin ja makean sinapin kanssa. Aamupalassa meni oma aikansa, ja sen jälkeen lähdettiin mun vanhan hostperheen uuden aupparin kanssa kahville. Ollaan siis ihan hyviä kavereita sen kanssa :) Mentiin kaupunkiin Cafe am Domiin, ja kahvi oli kyllä ihan hyvää, mut kakut maistu siltä ku ne olis ollu pakastimessa ja sulatettu monta kertaa. T:n juustokakusta pursu vettä ku sitä paino ja mun kakku oli kuiva. Nojoo, muuten se on tosi kiva paikka, ilmeisesti ei vaan kannata mennä sunnuntai-iltapäivällä..

Tänään sain avaimet asuntooni, ja se on kyllä ihan kiva vaikka T:n mielestä se näyttää ihan vankilalta.. :D Sitä pitää vaan vähän sisustaa vielä.. 

Asunnosta mä laitan kuvia seuraavalla kerralla, nyt taidan lähteä pikkuhiljaa nukkumaan.. Huomenna pitää herätä aikasin ku mulla alkaa kielikurssi. Tästä se syksy taas alkaa :)