Syysmasista

 Heipparallaa!


Mä oon kotiutunu tänne aika hyvin, tosin ei periaatteessa voinu mitään muuta odottakaan, koska mähän oon jo asunu täällä tosi kauan ja periaatteessa tunnen jo koko kulttuurin ja kaikki saksalaiset ja niiden tavat.

Täälläkin on vihdoin syksy. Tosin nää kuvat on jo vähän vanhoja,
nyt on pudonnu jo melkein kaikki lehdet puista. 

Tai sit en. Mulla oli tossa pari viikkoa sitten semmonen semi kulttuurishokki / syysväsymys. Mua ärsytti kaikki Saksaan liittyvä, esimerkiks ruoka, bussit ja se, ettei täällä myydä Skyriä. Olin jostain syystä ihanan kesän ja muutenki ihanien lomien myötä tottunut siihen, että täällä paistaa aina aurinko ja jos ei paista, ni ei ainakaan sada. Ja jos sattuis satamaan, ni on ainaki lämmin. Jotenki aattelin, että kun täällä oli kerran kesälläkin niin paljon lämpimämpää ku Suomessa, että totta kai syksy jatkuu samanlaisena lämpimänä ja sateettomana ku kesä.  Ja niinhän se jatkuki, lokakuu oli lämpimämpi ku normaalisti. Lokakuun lopussa kuitenki tuli se syksy ja se kylmyys ja ne sateet. Aina ku sato, olin ihan myrtsinä. En puhunu mitään, ja jos joku kysy jotain, tiuskasin nopeesti jotain vastaukseks ja jatkoin mököttämistä. T oli ihan ihmeissään et mikä mua vaivaa, ja niin olin kyllä mäkin.

Sillon ku ei satanu ja ollu hirveen kurasta,
olin ihan normaali ja jopa ilonen siitä,
et syksy tuli tänneki.. 

Yhtenä päivänä ku mökötin taas autossa, tajusin et oon nimenomaan sen takia myrtsinä, ku oon tottunu olemaan täällä vaan lomalla viikon tai kaks. Okei, kesällä olin kaks ja puol kuukautta, mut sitä ei nyt lasketa. Lomalla ei haittaa, vaik yhtenä tai kahtena päivänä vähän satais, sillon voi sit hengailla sisällä ja tehdä siellä kaikkee hyödyllistä. Tajusin, et mun kuva Saksasta oli kultaantunu sillä aikaa ku olin Suomessa, ja nyt ku yhtäkkiä olikin kylmää ja sateista, ei ollukaan enää niin kivaa. 

Nyt ei sade ärsytä enää niin paljoa, enkä ees sadepäivinä tiuski, vaan puhun ihan normaalisti. Tosin tän alkuviikon oon ollu T:lle jotenki tosi vähäpuheinen ja ärsyyntyny, en tiiä mistä se johtuu. Jostain syystä ärsyynnyn jos se on luvannu hakee mut ja sitä pitää odottaa viis minuuttia kauemmin ku oli sovittu, tai jos se pyytää hakemaan sämpylöitä leipomosta ku ei oo ruokaa ja se ei ehdi ite hakemaan. Eilen esimerkiks ärsyynnyin molemmista aiheista ja meinasin ruveta kiukuttelemaan, kun en halunnu mennä enää ulos kylmään. No, josko se tästä vaik pikkuhiljaa menis ohi, yritän nyt kuitenki hillitä itteni ja olla kiukuttelematta ihan pienistä asioista, ettei mitään hirveetä riitaa tulis.. 

Maisema bussipysäkiltä :) 

Mutta siis, jos syyssademasista ei lasketa, oon kotiutunu tänne ihan tosi hyvin. Mietin just, että jos oisinki hakenu vaihtoon vaan vähimmäisajaks eli siks kolmeks kuukaudeks (en nyt oo varma oliko se kolme kuukautta enkä jaksa tarkistaa, korjatkaa jos oon väärässä..), ni mun pitäis jo nyt olla lähdössä. En haluais. En pystyis. Nyt on just vasta tottunu elämään taas täällä, tällä kertaa yksin, ja tottunu myös siihen, että T:n luo on ehkä puolen tunnin matka ja sinne voi mennä ihan koska vaan siltä tuntuu ja sille voi soittaa koska vaan eikä se maksa mitään :) nyt ois ihan hirveetä jättää kaikki täällä ja lähteä Suomeen, joten oon ihan onnellinen, että saan olla täällä vielä toiset puol vuotta. Totta kai oon onnellinen myös siitä, että mennään täks jouluks Suomeen ja päästään näkemään äiti, iskä, siskot ja niiden perheet. Niitä on ollut nimittäin ikävä, vaikka en oo sitä huomannu mainita.. 

Maanantai..

Tänään oli taas sellanen ihan perus, ärsyttävä maanantai, jollon kaikki, ihan kaikki, menee päin.. jotain. 

Ensinnäkin: Kävin maanantaiseen tapaani syömässä Currywurstia lounaaksi (olin liian laiska lähtemään T:ltä aikasemmin, joten oli aikaa vaan "pika"ruokaan). Myyjä kysyi, haluanko wurstini mukaan vai syödä siellä. Paikka oli suht täynnä, eikä vapaana ollut oikeestaan muita ku seisomapaikkoja ulkona. Tästä (tai jostain ihan muusta) syystä myyjä sano yllämainituista vaihtoehdoista vaan toisen, otanko mukaan. En erityisemmin kuunnellu ja sanoin että joo. Hetken päästä currywurst-tötsä kädessäni tajuan, että lupasin just syödä jossain muualla vaikka oikeestaan halusin syödä siellä. No, päätin, etten kehtaa mennä kyseiseen paikkaan tötsäni kanssa syömään, kun kerran just oon sanonut että haluan mukaan. Kotiinkaan ei enää ehdi kävelemään ja vielä syömään, sitä paitsi ruoka ehtii jäähtymään ennen kotia.. Loppujen lopuksi päädyin siis bussipysäkille syömään samalla kun odotin bussia yliopistolle.. 

Toiseksi: Yliopistolla, kun olen kerran jo joutunut syömään vähän jäähtynyttä ruokaa, päätän ansaita kuuman kahvin, ja oikeen latte macchiaton. Kahviautomaattiin ei onneks oo jonoa, ja aattelen pahan onnen jääneen keskustaan. Kyseinen automaatti ei kuitenkaan meinaa hyväksyä mun korttia, ja alan jo manata koko konetta maan ääriin, kunnes se sit kuitenki huomaa et ai hups onhan tolla kortilla vielä rahaa. No, saan kahvini, ja tässä kohtaa huomaan seuraavan kivan yllätyksen: joku idiootti oli katsonut tehtäväkseen läikyttää kahvia siihen automaatin eteen, jotta mä voisin hyvällä tuurilla liukastua siihen. Lähellä oli, ei kuitenkaan ihan tarpeeks; liukastusyritys jää yritykseksi, enkä edes läikytä kahvia päälleni. 

Kolmanneksi: Todella turhauttavalta tutoriumilta kotiin päästyäni aloin tehdä syntaksiseminaarin kotitehtävää, joka oikeastaan pitäis palauttaa vasta keskiviikkona aamulla, mutta koska meen huomenna T:lle, ja koska haluan viettää iltani T:n kanssa, en T:n tietokoneen kanssa, teen sen kotitehtävän aina maanantaisin. Niin tein myös tänään. Jotenkin kuitenki se tehtävä vaikutti vaikeelta, paljon vaikeemmalta ku yleensä.. Jouduin käyttämään kirjaa tosi paljon apuna ja kertaavissakin kysymyksissä oli asioita, jotka piti käsitellä vasta huomisella luennolla.. No, sain sen kuitenki jotakuinkin tehtyä, ja kun halusin palauttaa sitä elektronisesti, sanoo paikallinen Moodle seuraavaa: 

Hallo Ella!

Sie sind zu früh dran. Die 6. Hausaufgabe wird erst ab 20. 11. 2014 gezeigt.

- Hei Ella, olet turhan aikaisessa, 6. kotitehtävä otetaan vastaan 20.11 alkaen. 

Voi v*ttu. Ja pari muuta kirosanaa. Oon siis tuhlannu koko iltani väärään kotitehtävään? Nice. No, ei muuta ku tekemään sitä 5. kotitehtävää. Tuntu vähän helpommalta joo... :D 

Ois varmaan pitäny alottaa päivä tällä: 

Gute Laune -Drops: Hyvän mielen pastilli. Niitä saa Husselista kaupan päälle, kun ostaa jotain. Hussel on ehkä maailman ihanin suklaakauppa, josta saa suklaata joka makuun. Ihan siis oon kuullu vaan.. Itehän en oo käyny siellä ku kerran, koska eihän mulla oo noita dropseja ku yks. Muutenhan mulla ois niitä ihan sikana.. :D 

Nyt meen nukkumaan, huomenna on uus ja toivottavasti parempi päivä.. 

Studentenbude, pt. 2

Hellurei!

Mä tosiaan oon "sisustellu" tätä kämppää pikkuhiljaa vähän kodikkaamman näköseks ja nyt aattelin laittaa vähän kuvia, miltä se tällä hetkellä näyttää. 

Siinä näkyy työpöytää. Vedenkeitintä on pakko pitää lattialla, ku siinä on niin lyhyt johto ettei se ylettyis pöydältä pistorasiaan.. Vähän ärsyttävää nostella täyttä kannua, mut kasvaa ainaki haba (you wish).. Muuten pöytä on ihan passeli, just sopivan iso että mahtuu kansio, rahkakuppi, vesipullo ja miljoona muuta asiaa mitä tarvii kun tekee tehtäviä.. 

Mulla on astioita ja ruokaa, jee. Toi hylly on oikeestaan ainoo säilytystila (tässä työpöydässä ei oo esim. laatikkoja, mulla ois ollu jo käyttöä niille!!) sängyn alla olevan "laatikon" lisäks. Seuraavalla ikeareissulla pitää ostaa vielä semmonen oven yläreunaan laitettava "naulakko", ni ei tarvi säilyttää takkeja mytyssä matkalaukun päällä :D 

Kyllä, se on auringonpaistetta, mikä sieltä ikkunasta näkyy.
Täällä oli tänään melkein 18 astetta lämmintä ja tosiaan aurinko paisto.
Mua tosin vähän mietityttää et onks joulu sit yhtään niin kiva jos sitä edeltävä
marraskuu ei oo pimee ja sateinen? 

En oo vielä hankkinu sitä päiväpeittoa, saa nähä hankinko. Ton sängyn petaaminen jo noin tuntuu jotenki ylivoimaselta, ei tuu siis kovin usein tehtyä.. T:n äiti sano, että mun pitää hankkia "ystävällisemmät" lakanat, ku noi on niin masentavan näköset. Ne onki oikeestaan T:ltä lähinnä lainassa siihen asti ku löydän jotkut kivat. Yöpöydällä näkyy mun iltalukemiset, nyt luen yhtä suomalaista kirjaa saksaks käännettynä, on erittäin mielenkiintoista.. :) Kerron siitä myöhemmin lisää, jahka saan sen luettua..

Nyt oon aika hyvin tottunut tähän kämppään, vaikka oikeestaan nukun kuitenki enemmän T:n luona. Välillä tuntuu ihan hirveeltä nukkua täällä yksin, mut useimmiten on ihan kiva välillä nukkua täälläkin ku on oma rauha ja saa tehä ihan just sitä mitä huvittaa ja mennä nukkumaan just sillon ku haluaa. 

Nukkumisesta puheen ollen.. Nyt voisin pikkuhiljaa alkaa hipsiä unten maille, katotaan kuinka hyvin saan nukuttua, jollain naapurilla nimittäin kuuluu olevan bileet.. No, eiköhän neki kohta lopeta, ainaki toivon niin. Nyt siis hyvää yötä.