Was habe ich heute gemacht?

Heipparallaa vaan taas! 

Täällä kirjottelee teille eräs todella väsynyt bloggaaja, joka nukkui äsken hirveen fiksusti puol viidestä seitsemään, ja on edelleen kuolemanväsynyt, mutta tietää ettei saa unta ainakaan pariin tuntiin.. Ois varmaan pitäny vaan jatkaa nukkumista heti, ja kokeilla, pystyykö arkiyönä nukkumaan 12 tuntia putkeen... Oisin varmasti pystyny, sen verran tosiaan väsyttää. 

Sen lisäks mulla on joka paikka kipee ja vähän kuumeinen olo muutenkin.. Luultavasti sen eilisen zumban takia, kun tietenki piti hyppiä ja pomppia siellä hullun lailla vaikka pitkään aikaan en oo tehny muuta ku käyny joskus harvoin kävelyllä! Hullu minä... 

Aamulla heräsin (krhm, T:n luota) kuudelta ihan paniikissa, että ou mai gaad, mä myöhästyn töistä, hostmama on varmaan ihan hermona jo! Katoin kuitenkin kelloa ja tajusin, että mulla on vielä puoltoista tuntia aikaa nukkua.. Siitä huolimatta heräilin kymmenen minuutin välein kattomaan kelloa, et no nyt se on varmaan jo liikaa, meille tulee kiire! Loppujen lopuks kello kuitenkin soitti ihan ajallaan (sitäkin tän paniikkiaamun aikana manasin ja jännitin), ja kerkesin ihan hyvin töihin.. 

Aamun olin taas pikkuherran kanssa, joka sekin itse asiassa nukku aika pitkään, joten sain käydä herättämässä sen. Se oli mun eka kerta, ja oli vähän jännittävää, et miten se siihen suhtautuu, mutta ihan hyvin kun sai ottaa pupunsa sängystä messiin :D Sain tehdä sille kaikki aamutoimet (yleensä hostmama laittaa sille vaatteet ja pesee hampaat ja kasvot), ja vaatteiden kanssa oliki taas paniikki, kun pitää tietenki olla yhteensopivat ja tarpeeks poikamaiset vaatteet :) 

Päivällä väsymyksestäni huolimatta lähdin kaupunkiin vapaaillan (ei kurssia!) kunniaks shoppailemaan, mut siitä ei tullu mitään! Löysin mustan huivin ja pitsitopin, ja that's it. Etsin edelleen niitä saakelin kotikenkiä ja tasapohjasia saappaita, mutta missään vaan ei oo semmosia ku mä haluaisin.. Mä pyydän pian äitiä lähettämään ne mun kamalat saappaat Suomesta! :D 

En viihtyny kaupungissa kovin kauaa (ruoka maistu pahalta ja joka paikassa oli joko jäätävän kylmä tai hirveen kuuma), joten päätin lähtee seuraavalla bussilla kotiin nukkumaan. Mut eihän tää päivä ois tää päivä, jos bussikokemus olis ollu hyvä. Ehei, ensinnäkin, bussi oli tupaten täynnä (jotkut joutu seisomaan), ja se oli täynnä KOULULAISIA. Just niitä, joita kukaan järkevä ihminen ei halua kuunnella, kun päähän sattuu, on kylmä ja muuten vaan kaikki asiat huonosti. Bussissa vihasin koululaisia, busseja ja koko maailmaa. 

Selvisin kuitenkin hengissä, ja oon hirveen ylpee itestäni! :) En kyllä enää ikinä matkusta tolla vuorolla paitsi hätätapauksessa.. 

Tänään oli tosiaan tarkotus mennä Arohaan ja vatsalihasrääkkiin, mut koska tää mun olo on tää mikä on, en ehkä mee... Mutta tiistaisin kyllä otan tavaks käydä tuolla zumbassa! :) 

Nyt laitan viis hupparia päällekäin (vaikka mulla on täällä vaan kolme...), kolme peittoa ja koitan mennä taas nukkumaan! 

Hyvää yötä! :) 

Superaamu ja muuta mukavaa

Kukkuu!

Tänään oli superhyvä aamu. Hostmama vaihto työvuoronsa niin, että on myös tiistaiaamut pikkumiehen kanssa kotona, joten mulla on nykyään tiistaiaamut vapaat. Aluks olin ihan hämmentynyt, että onko mulla oikeesti vapaata, saanko mä muka nukkua pitkään (vastaus: en, mun pitää auttaa aamutoimissa), saanko mä lähteä täältä johonki vai pitääkö mun tehdä jotain lisähommia? 

Vastaus oli kyllä, joten pääsin Zumbaan! Mulla oli puol tuntia aikaa, mutta kerkesin kuitenki hyvin käymään facebookissa, vaihtamaan vaatteet ja juoksemaan salille :) 

Mä jotenki niin rakastan Zumbaa. Siinä pääsee tanssimaan, eikä tarvi oikeestaan ees välittää siitä, meneekö liikkeet oikein, ja hymy tulee aina huulille! Huomenna, kun mulla ei oo saksan kurssia, mä pääsen taas Arohaan ja vatsalihasrääkkiin, mahtavaa! 

Iltapäivällä käytiin vielä pikkuherran kanssa kävelyllä ja leikittiin vähän aikaa pihalla. Tehtiin lumilyhty (siis minä tein, herra seisoi tumput suorina vieressä, tällä kertaa ei sentään yrittäny hajottaa sitä!), mut siitä ei tullu kovin kummonen eikä iso, kun mun hanskoista meni vesi läpi ja tuli kylmä... 

Lisäks oon tän illan aikana juonu liikaa kaakaota, kärsiny kylmyydestä ja menettäny hermoni liian monta kertaa. Kyllä, pikkuneiti koettelee myös mun kärsivällisyyttä, kun kaikki täytyy sanoa kolme kertaa ennen kun menee jakeluun.. No, munkin kärsivällisyydellä näköjään on rajansa... 

En muuten vieläkään osaa elää näitten hemmetin 1- ja 2- senttisten kanssa, mulla on niitä varmaan 20 euron arvosta, mutta en osaa maksaa niillä! :D Pyöristän kaupassa edelleen vanhasta tottumuksesta hinnat seuraavaan vitoseen ja vasta kassalla muistan ykkösten ja kakkosten olevan käytössä, kun saan niitä vinon pinon takasin... Pitäs vaan tehdä mummot ja lyödä ne joskus siihen kassalle sillee et no "laskepa tuosta". Tosin en tiiä laskisko se, täällä ei kassat oo hirveen ystävällisiä... 

Viini viisaille - älypuhelin älyköille?

Heippa!

 Pelailin tossa Fruit Ninjaa ajankulukseni äskettäin ja aloin miettimään erästä keskustelua, joka me käytiin perheen kanssa Suomessa. Sisko nimittäin kysyi multa, mitä teen ja kun kerroin pelaavani Fruit Ninjaa, sain kuulla olevani teini. 

 Oonko mä oikeesti teini, jos pelaan Fruit Ninjaa? Hitto. No,onneksi mulla on teiniaikaa vielä vuoden verran jäljellä! Kyllä mä siihen nyt vuodessa kyllästyn.. Jos en, ni teiän täytyy tulla poistamaan se mun puhelimesta! :D 

 Entä saako Angry Birdsiä pelata, vai leimautuuko sillonki teiniksi? Eikai, onhan se nyt vähintään merkki isänmaallisuudesta ja sivistyneisyydestä, kun näin modernilla tavalla osoittaa rakastavansa kotimaataan. Sotaveteraanit teki sen sotimalla, nuoriso tekee sen ampumalla possuja vihaisilla linnuilla. 

  Onko älypuhelin itsessään älykäs vai osoittaako se omistajansa älykkyyden? 

 Yhä useammalla on nykyään älypuhelin. Se on hirveen kätevä kun siinä on suuri kosketusnäyttö, se on sopivan kokoinen käteen, tyylikkäästi muotoiltu ja siihen saa kaikkia tosi käteviä ja älykkäitä sovelluksia. Kosketusnäytön kätevyydestä (=älykkyydestä?) voisi kai sanoa sanasen: Pakkasella, kun on pakko käyttää hanskoja, ei kosketusnäyttö reagoi hansikoituihin käsiin. Hirveen kätevää. Toki, on keksitty "älypuhelinhanskoja", joiden sormenpään etusormen ja peukalon kohdalta on erilaista materiaalia. Mut hei, eihän niitä saa ku jostain Aldista (joka on vaan joka toisessa kylässä), ja kyllähän ne nyt ainakin kympin maksaa! Vesisateella taas ei puhelintaan raaski ottaa ollenkaan esille, kun ei se näyttö oikeen taida vedestäkään välittää. Älykäs ihminen tietenkin kantais mukanaan sateenvarjoa, jolloin vois myös käyttää puhelintaan sen alla ilman että se kastuu, mutta itse en tuohon kastiin koe kuuluvani. Mulla kun on yleensä kassissa kaks saksankirjaa tai vaihtoehtosesti yöpymistarvikkeet (joihin nykyään etutukan takia kuuluvat välttämättöminä suoristusrauta, lämpösuojasuihke, suoristussuihke sekä pikkukampa, kaiken muun VÄLTTÄMÄTTÖMÄN lisäksi siis), niin koen laukkuni painavan sen verran, etten enää pysty kantamaan mitään sateenvarjoa. Sitä paitsi, ei sillon koskaan sada, kun se on mukana. Sillon saattaa jopa paistaa aurinko. Auringonpaisteessakin on kuitenkin ongelmansa:  auringon paistaessa tietyssä kulmassa puhelimen näyttöön siitä ei näy yhtikäs mitään. Hirveen älykästä siis. No, ehkä auringonpaisteella aikansa voi käyttää siihen auringosta nauttimiseen, ja pelata puhelimella sitten kaamoksen aikaan.. 

 Toisaalta älypuhelin on silloin älykäs, kun sitä osaa käyttää oikein. Kun siihen hankkii oikeanlaisen liittymän, ei tarvi panikoida tyyliin: " Voi ei, mun puhelin menee ihan itekseen tänne facebookkiin enkä voi tehä sille mitään, mimmonenkohan lasku tästäki tulee?". Sitten siihen voi tietty ladata niitä älykkäitä sovelluksia, jotka näyttää, miten  liikenne sujuu ja kertoo ruuhkatilanteen, sään, ajokelin ja vaikka mitä muuta. 

 Sit on tietenki nää TODELLA älykkäät sovellukset, kuten just Fruit Ninja (myönnän, älykkyysosamääräni hipoo Mensan rajaa) tai tää yks kissa: se toistaa kaiken mitä sille puhutaan, mutta mikä parasta, sitä voi silittää tai läpsiä! :D 

 Tässä perheen kanssa käydyssä keskustelussa iskä ja pari muuta, jotka eivät ole Facebookissa olivat sitä mieltä, että Facebook vie käyttäjänsä kaiken ajan, eikä siinä ole mitään järkeä. Me muut koitettiin saada ne uskomaan, että eihän se tietenkään näin ole. Mutta mä oikeesti huomasin tän kun olin Suomessa ja käytin Wi-Fiä puhelimessani. Vierailun aikana käytin tietokonetta kaks kertaa, mutta Facebookissa kävin varmaan lähemmäs 50 kertaa. Puhelimella on vaan niin paljon helpompaa ja nopeempaa käyttää nettiä. Siinä ajassa, kun koneen on löytäny (äitin jäljiltä) jostain sohvan alta ja saanut auki, on käynyt jo neljä kertaa Facebookissa puhelimella. Puhelin on aina käden ulottuvilla (tai ainakaan se ei ole sohvan alla) , eikä tarvita kuin pari napautusta, niin johan ollaan Facebookissa huomaamassa, ettei siellä ole mitään uutta. :D Sitten voidaankin jatkaa sitä mitä oltiin tekemässä, tai keksiä jotain muuta. 

PS. Sitä paitsi, Fruit Ninja parantaa sorminäppäryyttä ja lyhentää reaktioaikaa! Että kyllä se ihan oikeutettua on sitä pelata! :D mä mikään teini oo... 

Vihdoin kotona...

Heippa! 

Nyt ei voi muuta sanoa, kuin että VÄSYTTÄÄ, mutta en viitsi ihan koko aikaa nukkua, kun haluaisin sen normaalin nukkumarytmin aika nopeesti takasin... 

Tänään tosiaan lähtö oli kotoa 01:28 (kyllä, yöllä!), bussilla kohti lentokenttää. Bussissa koitin nukkua, mutta en pystynyt kuin ihan hetkeksi nukahtamaan, sen verran epämukavaa lystiä se on... Lentokentällä olin ennen viittä, ja lento kun lähti 08:10, niin kyllä siinä vähän sai luovuutta käyttää, kun mietti, että mitä mä hommaan täällä sen kolme tuntia.. No, eipä siinä mitään hirveen luovaa mieleen tullut, joten menin kahville. :D Loppujen lopuksi ne kolme tuntia kului ihan suht nopeesti, onneks on kaupat, joita voi kierrellä ja ostella kaikkea turhaa lisäpainoksi... :) 

Frankfurtissa suunnistin jälleen rautatieasemalle, ostin junalipun ja menin Starbucksiin kahville. Täytyy muuten sanoa, että niin isoa lattea en oo kyllä nähny hetkeen! :D Kotona olin lopulta kahden aikoihin ja yllätyksekseni huomasin, että hostit oli täällä jo! Mä (ja nekin, itse asiassa) luulin, että ne tulee vasta huomenna, mutta ne tulikin jo eilen.. :) No, kivempi mulle, nimittäin oli jääkaappi täynnä ruokaa eikä mun tarvinnu mennä sateeseen hankkimaan iltapalaa.. 

Kun kuulumiset oli vaihdettu, koin hirveen tarpeen purkaa matkalaukkuni heti kaappiin, mutta se laantu siinä vaiheessa kun olin saanu kaikki joululahjat pois sieltä, ja väsymys voitti.. :D Vetelin siinä siis parin tunnin päiväunet, kunnes T herätti mut soitollaan. Ja hetken päästä siitä pikkuneiti tulikin hakemaan mua syömään. 

Nyt tuntuu, että päikkärit tekis taas ihan terää, mutta taidan ihan hiukan uhmata sitä tunnetta, ja mennä kuitenkin suihkuun.. 

Mutta, tämä väsynyt bloggaaja lähtee nyt siis suihkuun, ja koittaa hiukan piristyä siellä, koska ei vielä oo kuitenkaan ihan nukkumaanmenoaika... :D 

PS. Ai niin, mulla on uus tukka, mutta ei tietenkään yhtään kuvaa siitä! Koitan saada otettua ja lisättyä tännekin! :)