Kevätlukukauden kurssit

Heiiiiiii!
Näin loman kunniaksi ajattelin kirjotella vähän kesälukukauden kursseista! 

Musta tuntuu et mä oon tällä lukukaudella "kasvanut aikuisemmaksi"; oon valinnut just tasan sellasia kursseja mitkä mua kiinnostaa, enkä oo kuunnellut, mitä suositellaan. Sitä paitsi kävin viime lukukaudella molemmat "johdantokurssit", vaikka niistä suositeltiin käymään toinen syksyllä ja toinen keväällä. hah. Nyt mulla oli siis vapaus ottaa ihan niitä kursseja mitä haluun, kun suositellut kurssit oli jo käyty. Tulin myös valinneeksi aika monipuolisesti erilaisia suoritustapoja, ei siis pelkkiä tylsiä kokeita ;) Löytyy referaattia, seminaarityötä, portfolio ja suullinen koe.

Oon ottanut uudet haasteet (tietty jännityksellä, mutta) ilolla vastaan, ennen mulla ei esimerkiksi ollut hajuakaan, miten joku portfolio tehdään, tai miten ihan ihkaoikea saksalainen suullinen koe toimii. En tiedä, onko näistä taidoista hyötyä Helsinginssä, mutta se tärkein mitä oon oppinut varmaan koko vuoden aikana on se, että kaikkea uutta ei tarvitse pelätä tai jopa hylätä sanoen "ei mulla oo koskaan ollut, en varmaan osaa.". Vaatii aika paljon rohkeutta jättää kaikki ja lähteä ulkomaille opiskelemaan vieraalla kielellä. Okei, Helsingissäkin opiskellaan saksaa saksaksi, eikä kaikki opettajat ees osaa suomea kovin hyvin, mutta kaikki viralliset asiat (kuten vaikka asukkaaksi ilmottautuminen) hoidetaan tietty Saksassa saksaksi. Tästä tietty seuraa myös se, että opettajat kattoo ulkomaisia opiskelijoita vähän vaaleenpunasten silmälasien läpi, ja jos vaihtarin työ/ referaatti on edes vähän sinne päin, saa se jo pluspisteitä siitä, että uskalsi tulla tänne ja pitää referaatin muulla kielellä kun äidinkielellään.

Mä voin vaan ja ainoastaan vahvistaa sen, että ulkomailla opiskelu/vaihto todella kannattaa. Siinä oppii itsenäisyyttä ihan eri tavalla kun asumalla yksin, kun asuu yksin ulkomailla. Kielen oppiminen on ihan erilaista, kun sitä ei vaan pääse pakoon. Ihan sama mihin menet (tai jos sulla on telkkari, ei tarvitse edes poistua talosta!), kuulet saksaa. Opit pakosti! Mä en oo saksanopiskelijan malliveistos, joka olis unelmoinut ala-asteesta asti että sitten viidennellä otan kyllä saksan ja lukion jälkeen menen opiskelemaan sitä yliopistoon. Päinvastoin; mä en todellakaan ajatellut alottaa mitään saksaa viidennellä, sitä vartenhan ois pitänyt kävellä meidän pikkukoulusta keskustaan isompaan kouluun! Ihan vieras koulu ja vieraat opettajat, ei kiitos! Eihän mun paras kaverikaan aloita, miks mun pitäis? Mutta äiti päätti toisin, ja ruksasi sittenkin sen kyllän mun lapusta, ja niinpä mä sit kuitenkin alotin saksan opiskelun, kun viides luokka alkoi.

Mä en koskaan rakastanut saksaa erityisesti, mutta olin kaikissa kielissä hyvä, ja kyllä se saksakin siinä sivussa sujui.Yläasteella tein läksyt harvakseltaan ja vedin lonkalta, kun niitä tarkistettin. Ääntämisessä matkin lähinnä isosiskoa, joka oli juuri tullut Saksasta vaihdosta. Lukionkin läpi taistelin englannin, ruotsin, saksan ja ranskan kanssa, joista kirjotin kaikki muut paitsi ranskan. Vasta lukion jälkeen, kun lähdin au pairiksi saksaan, aloin ymmärtää saksan kieltä ja varsinkin sitä saamarin kielioppia. Jotenkin kun sitä kuulee koko ajan ympärillään ja kuitenkin koko kieliopin teoria on johonkin tonne pään sopukoihin pinttynyt, sitä oppii yllättävän nopeesti myös ymmärtämään sitä kielioppia. Lukiossa olin vaan opetellut ulkoa, Saksassa opin ymmärtämään ja käyttämään sitä käytännössä!

En siis voi kuin suositella ihan kenelle vaan, ihan mihin vaan, mutta menkää! Totta kai on semmosia ikäviä asioita kuin koti-ikävä eikä siellä ulkomaillakaan aina paista pelkkä aurinko, mutta ne asiat mitä siellä oppii, myös kielen lisäksi, niitä on vaikee oppia muualla!

Tässä nyt siis niitä mun kursseja (oon kääntänyt nimet aika vapaasti :D): 

Interkulturelle Kommunikation (Seminar + Tutorium)
'Kansainvälinen kommunikointi'
Kurssi oli tosi mielenkiintoinen, siellä oli miljoonan kiinalaisen lisäksi minä ja kolme muuta länkkäriä. Sen opettaja on myös asunut Kiinassa, joten ilmeisesti se on sille ihan okei, että kiinalaisia on paljon. Tää kurssi on tarkotettu ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka tulee Würzburgiin suorittamaan maisteriopintojansa. Täällä on siis ihan erillinen Studiengang ulkomaisille maisteriopiskelijoille, "Germanistik als Fremdsprache". Mä en tietenkään ilmottautuessani tajunnut et tää kurssi on maisteriopiskelijoille, mut menin ekalla tunnilla opettajan luo ja sanoin olevani erasmus enkä maisteriopiskelija, mut tää kurssi kuulostaa niiiiiiiin mielenkiintoselta et enks mä vois pliis pliis silti olla tällä kurssilla jooko. Ja se sano et joo okei. :D Lisäks oli mielenkiintosta nähdä, mitkä asiat on aasialaisille ihmeellisiä saksalaisessa kulttuurissa. Jossain kohdissa opettaja nimittäin muistutti aasialaisia, että teidän ei sit tarvi tehdä niin ja näin täällä saksassa, niin tehdään vaan kiinassa. 
Tästä kurssista oli lukukauden lopussa suullinen koe. Sitä pysty hirveen helposti ohjailemaan ite haluamaansa suuntaan: heti alussa opettaja kysy, mikä oli lemppariteema ja se piti sit selittää et mitä kyseinen teema tarkottaa. Täällä käytiin paljon mielenkiintosia teemoja, esimerkiks kulttuurishokkia, verbaalista ja nonverbaalista viestintää, konfliktitilanteisen hallitsemista/ehkäisemistä; kaikkee mielenkiintosta. 
Tutoriumissa käytiin kaikki edellisen seminaarin asiat vielä kerran läpi, ja tuutori tarkisti, että ihan varmasti kaikki on tajunnut ne. Sille opettajalle oli nimittäin erityisen tärkeetä, että opiskelijat oli oikeesti myös ymmärtänyt ne asiat, eikä vaan opettele ulkoa. Siellä kokeessakin sen huomasi: jos jonkun käsitteen selitti ihan just samoilla sanoilla ku muistiinpanoissa, niin heti kysyttiin esimerkkiä omasta elämästä. :)  Ihan jees, tosin siellä tehtiin hirveesti "ryhmätöitä", joista mä en oikein perusta.


Grundprobleme der Namenkunde (Seminar)
'Nimitieteen perusongelmat'
Nimi on suhteellisen harhaanjohtava, koska tää kurssi kuuluu Analysepraxis -nimiseen opintokokonaisuuteen, jossa siis tehdään käytäntöön liittyvä työ (tutkimus). Me ei siis käydä mitään nimitieteen perusongelmia läpi, vaan tehdään oma tutkimus nimitieteen alalta. Siitä tutkimuksesta pidetään referaatti (esitelmä), jossa kerrotaan tutkimuksen kulusta, mitä on sen hyväksi tehnyt, mitä vielä aikoo tehdä ja jos käyttää kyselylomakkeita, niin niitä voi testata kurssin opiskelijoilla. Referaatin jälkeen muut opiskelijat ja opettaja antaa palautetta ja ehdotuksia, mitä se referoija vielä vois tehdä tai kokeilla. Varsinki kyselylomakkeista tulee aina paljon palautetta ja ehdotuksia, niitä ei ookaan siis ihan niin helppo tehdä kun ekalla kerralla vois kuvitella!
Tän kurssin opettaja on ihan hirviö, se on saanut kaikkien referaatit näyttämään ihan raakileilta, vaikka ne olis ollut tutkimuksissaan jo tosi pitkällä. Jotenkin se on vähän omituinen tyyppi. Se selitti ekalla tunnilla pitkät pätkät läsnäololistan tarkotuksesta ja siitä, miksi puhelinta ei saa käyttää tunneilla, ja kielsi tietokoneen käytön muistiinpanojen tekemiseen. Paperi ja kynä on kuulemma paljon parempi, kun menee jotain aivojenkin kautta.
Referaatin lisäksi siitä tutkimuksesta pitää kirjoittaa Hausarbeit, jossa tutkimus esitellään kirjallisesti.


Einführung  in die historische Sprachwissenschaft (Seminar)
'Johdatus historialliseen kielitieteeseen.'
 Tää kurssi on todella ilahduttava. Sanan kaikissa merkityksissä.
Niinkun nimi kertoo, kielitieteen historiaa. Käydään läpi saksan kielen aikatasot (?) ja niiden tärkeimmät ilmiöt. Tästä kurssista kirjoitin Portfolion, eli siis lyhennetty Hausarbeit, johon tulee sisällysluettelo, johdanto ja kirjallisuuslista. 



Deutsch - Chinesisch - Finnisch. Ein Vergleich der Systeme. (Seminar)
'Saksa- kiina-Suomi. Systeemien vertailu. '
Tääkin kurssi on hyvin mielenkiintonen. Tän opettaja tuli meille suomalaisille heti Erasmusinfossa sanomaan, et te tuutte sit käymään mun vastaanotolla. Siellä se kerto meille tästä kurssista, ja vähän painostaen sano, että olis tosi kiva jos me päästäis siihen tulemaan niin saatais suomalaisiakin. Kuka suomalainen kehtaa sanoa ei?
Se opettaja on ollu itekki Suomessa, Jyväskylässä tarkemmin sanoen, yliopistossa ilmeisesti ihan opettamassa jonkun aikaa ja osaa ihan hyvin suomea.
Kurssilla oli mun lisäks neljä suomalaista, vähän enemmän saksalaisia ja sikana enemmän kiinalaisia. Miks niitä on aina eniten? ;D



Literaturgeschichte der 18. Jahrhundert (Vorlesung)
'1900-luvun kirjallisuus'
Tän kurssin luentoja en jaksanut useinkaan kuunnella, ja ennen koetta iski pienoinen paniikki :D Mut onneks ennen koetta oli kaks tutoriumia, jossa käsiteltiin kaikki luentojen teemat niin et ne myös ymmärsi. Lisäks koe oli monivalintakoe, joten se oli aika nopeesti valmis. 


Historische Sprachwissenschaft (Vorlesung)
'Kielitieteen historiaa - luento'
Aiempaan seminaariin liittyvä luento. Luennoitsija on tosi sympaattinen ja selkeesti rakastaa työtään, mut luennon aika on IHAN väärä (torstai-iltaisin kuudesta kahdeksaan!). Tällä luennolla käsitellään siis samoja asioita kuin samanaiheisessa seminaarissa. Luennolla ne käsitellään aikajärjestyksessä, seminaarissa ilmiöittäin (ei käsitystä missä järjestyksessä :D). Tästä olis ollut mahdollista erasmuksena tehdä suullinen koe, mutta mä en tehnyt. 

Syntaktische Analyse 
'syntaktinen analyysi'
Tää kurssi oli ikäänku jatkoa viime syksyn syntaksikurssille, joka oli melkein mun lempikurssi (not). Mut paniikkilukeminen onneks autto, koe meni kuin menikin läpi.